Toimiton torstai

Koko viime yön reuhasin ja yritin maukuakkin orjille, jotte he nukkuisivat pommiin ja eivät ehtisikään töihin tai kouluun. Mutta ei, ei tukahdustakaan, vasta kuin leikin pikku-emännän kirjotuspöydällä kynsisaksilla. Oma vika, mitä jättivät nekin siihen houkutukseksi! Kuitenkin pikku-emännän suusta kuului karjuntaa, ja jotain torumisen tapaista... Juoksin sitten keittiöön jatkamaan jännää leikkiäni! Leikin nimi oli hiiri ja kissa, paras leikki! Sillä löysin yhdeltätoista hiirenkin jostain sohvan uumenista! Onnen potku. Mutta torstai oli sitten todellakin, toimiton torstai.

Aamulla haukottelin makeasti, enkä ollut kuva tuulella. Se tietysti oli salaman vika, salama osuu niin keljusti silmiin. Istahdin keskelle keittiötä, ja katsoin vain kuinka ihmiset popsivat aamupöperöt. Samalla tuli mietittyä, että ihmiset eivät syö yhtään samanlaista ruokaa kuin me. Minun aamupala on Latz -liharuokaa, mutta sitten päivällä syönkin jotain Royal Canin pentumuonaa. Onneksi aikuistenpöperöitä ollaan ostelemassa, kunhan pentupöperöt loppuvat. Siksi yritänkin syödä pöperöni nopeasti. Kaksi ruokaa meitä yhdistää, nimittäin kinkku ja maito.

Sitten lähempänä ihmisten töihin lähtö aikaa aloin ottamaan pikaspurtteja, olkkarista makuhuoneeseen ja makuhuoneesta olkkariin jne. Sitten rauhoituin ja menin märän saunatakin taakse, ettei kukaan näkisi minua.

Pitäiskö tota palloa tökkiä... emmä nyt tiiä jaksaako tässä.

Hämärähommia, hämärähommia... Huoo!

Onneksi iltapäivällä pikku-emäntä tuli kotiinkin ajoissa, ja pääsin melkein heti ulos. Pikku-emäntä pelasti torstaini! Vielä sitä hetkeä olen odottanut, milloin pääsen vapaasti ulos. Nyt kun olen remmillä kiinni, mutta tuo se hetken vapauden tunnetta siihen asti kun viisimetrinen naru loppuu leikin temmellyksessä. Noin kaksikymmentä minuuttia olin ulkona ja sen jälkeen pyysin sisälle. Sisällä leikin kymmenen minuuttia ja sitten lähdin katselemaan ulos. Siellä näkyikin lintuja! Aloin vaanimaan näitä pikkuisia riiviäisiä tarkkasilmäisesti, korvat luimissa ja häntä pyörien.



Sä lintu siel, pidä varasi tai naapurin kolli ja minä saamme sinut pian kiinni!

Onneksi pikku-emäntä ymmärsi käskyni, ja puki minut valjaisiin ja lähetti minut ulos. Maukaisin nimittäin kiltisti ikkunan edessä, niinkuin ensimmäisestä kuvasta huomaa. Aika karuja kuvia? Kolmen maissa pääsin vimpoille valjasteluretkille pururadalle. Sellainen pikkuinen lenkki vain, mutta siinä jo tassut paleltuivat. Olen huomannut että luonnossa jotain alkaa tapahtua, ilma kylmenee, tassut on jäässä ja nokanpää on ihmisillä punainen. Mitä tämä tarkoittaa? Onko jääkausi iskenyt Suomeen?

P.S. Kiitos uusista lukijoista ja kommenteista joka iikalle.