Oho... hupsista keikkaa. Emännät ovat lomailleet jo aika tovin, joten päätin sitten itse ryhtyä toimeen ja kirjoittaa blogiini. Kerran nuo typerykset eivät itse kirjoita, niin osaan minäkin! Eiköhän tämä tästä, alan itse kirjoittelemaan siihen asti että nuo alamaisetkin innostuvat.
Huomenna on joulu! Mikä ilo. Khihii, tiedän jo lahjatkin... ainakin uskoisin tietäväni. Olen nimittäin tutkinut pari pakettia jotka köllöttelevät kuusen alla. Ekassa tuoksuu... metalli? Ei, ei, tämä ei ole minun pakettini! Seuraavassa tuoksuu aahh... leluhiiret! Kolmannessa taas lempi maku-paloja, siis niitä herkkukeppejä, tai miksikäs nuo tolvanat niitä kutsuvat. Olen myös saanut hepulin (vaikka sitä onkin hankala itse todistaa), olen nimittäin nähnyt tonttuja! Kun istun rauhallisesti kodinhoito-huoneessa, nään tontun juoksevan pihalla, ja pinkaisen vauhtiin. Jos se näkee etten ole kiltti, tai jotain muuta kauheata!?
Ulkoillut olen pikkaisen... lumi kun on hyrisevän kylmää, joten en oikein pidä siitä. Varsinkaan lsokasta. Siis loskasta! (Hitsi kun näillä näppäimillä on hankala kirottaa!) Se on niin märkää ja.. valkoista?
Ja niitä lelujakin on riipustettu kuusen oksille, ja muka niihin ei sitten edes saa koskea. Mitä ripustavat semmosia houkuttimia - typeriä, mitkä typeriä. Ja pikku-emäntä on alkanut kutomaankin. Minkäkin pidän kutomisesta - tai siis ainakin sen puikon vaanimisesta, kun itse kutominen onkin vähän hankalempaa. Kerran pari se puikko on jo suuhun mennyt, mutta ihan tarkoituksella. Hauskaa se puikon kanssa leikkiminen.
Mutta, hyvää joulua kaikki katit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti