Leikit alkaa, NYT!

Tuossa aamulla leikin vähän aikaa pikku-emännän kanssa. Joo-o, hauskaa oli! Olipas mukava joulu. Maito oli kupissa koko päivän, vaikka yleensä sitä saa vain tilkan. Sain myös niitä nami tikkuja, ja lahjoja. Siinä toisessa paketissa oli kaks hiirtä! Mutta eihän sitä koko joulun voi vain maata ja syödä herkkuja... vai voiko? Mutta mutta, jouluaattohan on jo jäänyt taakse - joten, leikit alkaa, NYT! En enää kestä tätä tylsyyttä.

Sitä mieltä kai alamaisetkin olivat... mutta leikit alko, joo!

Hyvää Joulua!

Oho... hupsista keikkaa. Emännät ovat lomailleet jo aika tovin, joten päätin sitten itse ryhtyä toimeen ja kirjoittaa blogiini. Kerran nuo typerykset eivät itse kirjoita, niin osaan minäkin! Eiköhän tämä tästä, alan itse kirjoittelemaan siihen asti että nuo alamaisetkin innostuvat.

Huomenna on joulu! Mikä ilo. Khihii, tiedän jo lahjatkin... ainakin uskoisin tietäväni. Olen nimittäin tutkinut pari pakettia jotka köllöttelevät kuusen alla. Ekassa tuoksuu... metalli? Ei, ei, tämä ei ole minun pakettini! Seuraavassa tuoksuu aahh... leluhiiret! Kolmannessa taas lempi maku-paloja, siis niitä herkkukeppejä, tai miksikäs nuo tolvanat niitä kutsuvat. Olen myös saanut hepulin (vaikka sitä onkin hankala itse todistaa), olen nimittäin nähnyt tonttuja! Kun istun rauhallisesti kodinhoito-huoneessa, nään tontun juoksevan pihalla, ja pinkaisen vauhtiin. Jos se näkee etten ole kiltti, tai jotain muuta kauheata!?

Ulkoillut olen pikkaisen... lumi kun on hyrisevän kylmää, joten en oikein pidä siitä. Varsinkaan lsokasta. Siis loskasta! (Hitsi kun näillä näppäimillä on hankala kirottaa!) Se on niin märkää ja.. valkoista?

Ja niitä lelujakin on riipustettu kuusen oksille, ja muka niihin ei sitten edes saa koskea. Mitä ripustavat semmosia houkuttimia - typeriä, mitkä typeriä. Ja pikku-emäntä on alkanut kutomaankin. Minkäkin pidän kutomisesta - tai siis ainakin sen puikon vaanimisesta, kun itse kutominen onkin vähän hankalempaa. Kerran pari se puikko on jo suuhun mennyt, mutta ihan tarkoituksella. Hauskaa se puikon kanssa leikkiminen.

Mutta, hyvää joulua kaikki katit!

Lumi valkoinen..

Suokaa anteeksi parin viikon blogi taukoni! Kirjoittaja sai vapaata, siinä kyllä muutama tunti kesti... olisi jo aika mennä asiaan!

Täälläpäin Suomea maa on lumi valkoinen! Eli siis super-valkoinen! Ihmettelin tätä ikuisuuden ennenkuin sain vastauksen. Joku tollo käytti taivaassa liikaa vessapaperia, veti pöntön ja matkalla se muuttui valkoiseksi mönjäksi ja... maa peittyi sillä!

(Kuva on monta kuukautta vanha)

Tulipas sitä tuosta kuvasta mieleen, vanhat kunnon pentu-ajat.. aah, joskus sitä toivoisi olevan vielä pentu. Nykyään minulle on alettu syöttämään jotain "terveellisempää ruokaa, eli leikatuille kissoille tarkoittettua mömmöä" ja pah! ---> Huomenna muutens tulee kirjoitus lumesta kuviakin on! 

Joulukalenterista löytyy...

Jo on mailmankirjat mennyt sekaisin! Keittiön seinällä nykyään roikkuu joulukalenteri!? Ja mihinkäs sitä sitten tarvitaan, siihenkö että typerykset osaavat laskea kuinka monta päivää on jouluaattoon? Menee liian pitkälle, luulin että pikku-emäntä on nelos luokalla... tuskin edes eskarissa kun ei osaa ilman jotain adventtikalentereita laskea päiviä  jouluaattoon!

Yleensä en ole välittänyt mitä joulukalenterista tulee... jotain karkkia ja sellaista tylsää, mistä kissa ei ole välittäny. Mutta heti aamulla huomasin että joulukalenterissa on jotain jännää. (Meillä on semmoinen jossa on luukkuja, ja johon iso-emäntä sitten täyttelee jotain leluja!) Kirjanmerkiksi kai lienevät nuo orjat sitä kutsuneen. Pikku-emäntä tylsissään heilutteli sitä keittiön pallilla ja kävin heti toimiin. Syöksyin merkin kimppuun! -Ja samassa revin sen pikku-emännältä, ja sain taas uuden riesan... hetkeksi, kun taas pikku-emäntä hyökkäsi tuolilta "pelastaakseen merkki paran".